English Facebook Linkedin

Trauma

Psyykkinen trauma

voi syntyä potentiaalisesti traumatisoivasta traumatapahtumasta.

Suurin osa ihmisistä altistuu elämänsä aikana traumatapahtumille ja  suurin osa toipuu luonnollisesti. Liittyen traumatapahtuman vakavuuteen (hengenvaara, tahallinen vahingoittaminen) ja subjektiiviseen kokemukseen osalle  trauman kokeneista  voi kehittyä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) ja sen rinnalle oheishäiriöitä kuten unihäiriö, masennus, ahdistuneisuus ja addiktio.

Luonnollisessa toipumisessa trauman mieleentunkeutuvuus (muistaminen), kehon ylivireisyys ja pyrkimys vältellä trauman muistamista ja ajattelemista ovat selviytymiskeinoja ja  ne vähenevät ja lieventyvät ensimmäisten viikkojen aikana. Traumaperäinen stressihäiriö voidaan tunnistaa jo kuukauden kuluttua traumatapahtumasta ja kriteerinä ovat em. luonnollisen toipumisen keinot, jotka  voimakkaina ja vähentymättöminä ovat häiriön oireita.

Häiriön kehittymisen riskiä lisää sosiaalisen tuen puute.

ARVIOINTI

Traumaattisen tapahtuman kokeneiden psyykkisen avun tarpeen kiireellisyys voidaan kartoittaa psykologisen triagen kysymyskaavakkeilla (aikuinen, lapsi ja auttajat) psykologisen ensiavun tilanteissa

Tapahtuma-aikaisen dissosiaation kysely ”Pelottavassa tilanteessa käyttäytyminen muuttuu” on tarkoitettu tapahtuman jälkeen dissosiaatio-puolustumekanismin käytön kartoittamiseen. Kysely sisältää mm. seuraavat väittämät: Menetin asioiden ja/tai tilanteen hallinnan; Toimin kuin kone, automaattisesti; Menetin ajantajun; Tapahtuma tuntui epätodelliselta; Tunsin katselevani kuin ulkopuolisena mitä tapahtui.

Dissosiation Experiences Scale, DES

Dissosiaatiohäiriön riskin seulontakysely.

https://serene.me.uk/tests/

The Impact of Event Scale, tapahtuman vaikuttavuusasteikko mittaa traumaperäisen stressihäiriön riskiä 22 PTSD-oireita kuvaavan väittämän avulla.

The Trauma Screening Questionnaire, TSQ, lyhyt traumakysely mittaa traumaperäisen stressihäiriön riskiä 10 traumaoireväitämän avulla.http://www.terveysportti.fi/xmedia/nak/hoi50080a.pdf

TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ

  • Traumaattisen tapahtuman kokeneissa tai todistaneissa ihmisissä kehittyvät tietyt reaktiot.
  • Traumaattinen tapahtuma on henkeä uhkaava tilanne, vakava loukkaantuminen, joka aiheuttaa voimakkaan pelon, avuttomuuden tai kauhun tunteen

Esim. ruumiillinen tai seksuaalinen väkivalta, vakava onnettomuus,   luonnononnettomuus, sota

  • Ei: irtisanominen, avioero
  • 65% kokee vähintään yhden traumaattisen tapahtuman elämänsä aikana
  • Useimmat kokevat voimakkaita kielteisiä tunteita kuten pelko, surullisuus, syyllisyys ja viha ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana
  • Surin osa toipuu ilman ammattiapua ja palautuu normaaliin elämäänsä perheen ja ystävien tuella
  • Ne, joilla reaktiot jatkuvat ensimmäisten viikkojen jälkeen ja jotka eivät selviydy työssä tai kotona, voivat kärsiä akuutista stressihäiriöstätä (ASD) tai traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD)
  • Traumaperäinen häiriö voi kehittyä kenelle tahansa, mutta suuremmassa riskissä ovat ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan kohteiksi joutuneet tai joilla on toistuvia traumakokemuksia kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai sota-alueella asuminen
  • Arviolta 5 % väestöstä on kärsinyt PTSD:stä jossakin elämänvaiheessaan
  • Mistä tiedät, että kärsit traumaperäisestä stressihäiriöstä?
  • Traumaperäiset häiriöt ovat hyvin samanlaisia, ero on traumaattisen tapahtumien jälkeisten ongelmien kestossa
    • ASD: 0 – 1 kk jatkuvat vakavat ongelmat
    • PTSD: yli 1 kk jatkuvat elämään vaikuttavat ongelmat

    ASD:n ja PTSD:n aiheuttamat tyypilliset vaikeudet:

    • 1. Traumaattisen tapahtuman uudelleen eläminen – ei toivottujen toistuvasti esiintyvien muistojen ja elävien painajaisen kautta (voimakkaita tunne- tai fyysisiä reaktioita kuten hikoilua, sydämen tykytystä tai paniikkia voi esiintyä tapahtuman muistamisen yhteydessä)
    • 2. Ylivalppaus tai jännittyneisyys – univaikeudet, ärsyyntyvyys, keskittymisvaikeudet, herkkä säpsähtelevyys ja jatkuva vaaran merkkien seuraaminen
    • 3. Tapahtumista muistuttajien välttely –tapahtumaan liittyvien toimintojen, paikkojen, ihmisten, ajatusten ja tunteiden välttely. Tämä voi johtaa kiinnostuksen menettämiseen arkipäivän toimintoihin, tunteeseen ystävistä ja perheestä erillisyydestä ja irrallisuudesta tai turtuneisuuden ja latteuden tuntemiseen.
    • Dissosiatiivisia kokemuksia:
    • … oli kuin en olisi ollut edes siellä…
    • …aika pysähtyi
    • …tuntui kuin olisin katsellut tapahtumaa yläpuolelta
    • …en pysty muistamaan suurinta osaa tapahtuneesta
    • Oheishäiriöt
    • Muut häiriöt todennäköisiä, jos PTSD kestää pitkään
    • 80%:lla rinnakkaishäiriöitä, joista yleisimpiä ovat masennus ja ahdistuneisuus, monet alkavat käyttää alkoholia tai lääkkeitä selviytymiskeinona
    • Jos aikaisempi mielenterveyshäiriö traumaattinen kokemus voi johtaa sen uusiutumiseen tai pahenemiseen
    • 14%:lla niistä joilla on diagnosoitu traumaperäinen stressihäiriö, voidaan diagnosoida myös PTSD:n dissosiatiivinen alatyyppi (derealisaatio, depersonalisaatio)
    • Suurimmalla osalla traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivistä on myös unihäiriö
    • Avun saaminen
    • Psykologinen ensiapu
    • Esim. jos olit vakavassa auto-onnettomuudessa, ensilinjan auttaja voi
      • Varmistaa, että tunnet olosi turvalliseksi
      • Kannustaa sinua pyytämään apua perheeltä ja ystäviltä
      • Antaa tietoa oikeasta kivun hoidosta
      • Antaa tietoa mahdollisista tunnereaktioista
      • Tarjoaa lempeää kannustusta ja tukea autoon palaamiseen
      • Mikäli paranemista ei tapahdu 2 viikossa, terveydenhuollon ammattilainen voi tunnistaa ASD:n tai PTSD:n, johon on tehokkaita hoitomuotoja
      • Kannattaa aloittaa psykologisella hoidolla, ei ensimmäiseksi lääkehoidolla
      • Tietoa hoitovaihtoehdoista
      • HOITO
        • PSYKOLOGINEN HOITO: PSYKOTERAPIA
        • Tärkein apu ASD:iin ja PTSD:iin on traumaattisen muiston kohtaaminen ja käsittely sen sijaan, että yrittää työntää sen taka-alalle
      • Koska muisto voi aiheuttaa intensiivistä pelkoa, ahdistuneisuutta ja stressiä, ihmiset usein haluavat paeta tai välttää kaikkea mikä liittyy tapahtumaan. Vaikka välttely tuo hetkellisen helpotuksen, se on yksi pääsyistä toipumattomuuteen
      • Kun ihminen alkaa luottaa välttämiseen selviytymisessä, hänellä ei ole mahdollisuutta kehittää taitoja, jotka auttaisivat heitä tuntemaan olonsa turvalliseksi tai levolliseksi kohdatessaan traumaattisesta tapahtumasta muistuttajia. Ahdistuneisuus alkaa siten levitä muille elämän alueille. Näin ihminen ei anna itselleen myöskään mahdollisuutta ymmärtää tapahtunutta.
    • KROONINEN PTSD
    • https://www.giftfromwithin.org/html/Webcast-What-is-Chronic-PTSD.htm

Complex PTSD  ICD 11