Kriisi
Traumaattinen kriisi
- Johan Culbergin (1971) traumaattisen kriisin nelivaihemallista (sokki-reaktio-läpityöskentely-integraatio) on luovuttu esim. Ruotsissa, koska se ei kuvaa todellisessa elämässä tapahtuvaa yksilöllistä reagointia ja toipumista. Kansainvälisesti vaihemalleista on luovuttu jo kauan sitten, kun tutkimuksissa paljastui etteivät trauman tai menetyksen kokeneet reagoi ja toivu vaihemallien mukaisesti, vaan yksilöllisesti. Poiketen kansainvälisistä tutkimusnäyttöön perustuvuista suosituksista Suomessa vaihemallia käytetään edelleenkin mm. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreissa kriisityötä koskevissa suosituksissa http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161634/R_46_19_Psykososiaalisen_tuen_loppuraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
- Luonnollinen toipuminen on yksilöllistä ja siihen sisältyy stressiresistanssi l. vastutuskykyisyys stressille, resilienssi (palautuvuus ja kestävyys), toipuminen vastakohtana ongelmille toipumisessa ja häiriöitten kehittymiselle.
Vastustus | Vakaa tai ylläpysyvä stressin kokemisen lievä tai stressittömyyden malli |
Resilienssi | Aluksi, kohtalaisesta vakavaan stressin kokemukset, joita seuraa jyrkkä väheneminen |
Toipuminen | …asteittainen väheneminen |
Uusiutuvat ja/tai toistuvat ongelmat | Aluksi, kohtalaisista vakaviin stressin kokemuksiin, joita seuraavat mallit eivät ole vakaita ajan kuluessa |
Viivästynyt toiminnan häiriintyminen
Krooninen dysfunktio |
Ei ollenkaan, lievät tai kohtalaiset stressikokemukset, joita ei seuraa toiminnan häiriintyminen aluksi vaan seuraa myöhemmin
Keskitason ja pitkäaikaiset kohtalaisesta vakavaan stressiin kokemukset, joita seuraa dysfunktio tai häirö(t), jotka ovat vakaita ajan kuluessa |
Kriisi
kärjistynyt, vaarallinen tilanne, käänne (kohta), murros.
äkillinen tila, joka vakavasti vaarantaa hengen (Hippokrates)
vaara tai mahdollisuus/ haaste (Kiina)
Sana kriisi on tullut suomen kieleen ruotsin ja latinan kautta kreiken kielestä. Klassisessa kreikassa krísis on ’erottaminen, ratkaisu, arvostelu, oikeuden päätös, oikeudenkäynti, taudinkäänne’. Sana on johdettu kreikan krī́nein-verbistä, joka tarkoittaa erottamista, valitsemista, ratkaisemista ja tuomitsemista. Tähän kreikkalaiseen verbiin perustuvat myös esimerkiksi sanat kriittinen, kritiikki ja kriteeri.
Kreikkalainen sana lainautui latinaan muodossa crisis ja merkityksessä ’ratkaiseva käänne’. Ruotsissa kris-sanalla oli ilmeisesti ensin lääketieteellinen merkitys (vrt. epikriisi ’hoitotiivistelmä’), myöhemmin myös merkitys ’pulmallinen tilanne’.
Lähde: Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY, 1990.
Kriisi on tapahtuman tai tilanteen havaitseminen niin kestämättömän vaikeaksi, että se ylittää henkilön resurssit ja selviytymismekanismit.
Jos henkilö ei saa helpotusta, kriisi voi aiheuttaa vakavaa tunteiden, ajattelun ja käyttäytymisen toimintavajetta.
KRIISIN OMINAISPIIRTEITA
vaara ja mahdollisuus
monimutkainen oireisto
kasvun ja muutoksen siemenet (kiehumapiste)
pika-apu (lääkitys) voi syventää kriisiä, koska syitä ei hoideta
valinnan välttämättömyys (toiminta – elämä)
universaalius ja yksilöllisyys
Traumaattinen kriisi
Trauma
Sielullinen tai elimellinen vaurio
Kreik. troein = lävistää
vamma, vaurio, haava
Stressi
Voimakas henkinen tai ruumiillinen rasitus ja sen aiheuttama elimistön sopeutumisreaktio
Traumaattinen kriisi
”Kukaan ei voi koskaan ymmärtää mitä olen kokenut”
omin voimin on äärimmäisen vaikeaa toipua traumasta
niin kuin vakavassa ruumiillisessa loukkaantumisessa, myös psykologiset haavat vaativat toisten apua parantuakseen
ensimmäinen osa auttamista on eristäytymisen muurin rikkominen, joka usein seuraa altistumisesta äärimmäisille stressoreille
ensikontaktin laatu on tärkeä
tärkeää, ettei uhri rakenna muureja uudestaan, siksi hoidon jatkuvuus on tärkeää
Traumakertomus ja muisti
trauman jälkeisenä lyhyenä ajanjaksona muodostetaan ja vakiinnutetaan pysyvä kertomus traumaattisesta tapahtumasta ja omista reaktioista, tämä voi muovata tapaa, jolla tapahtuma tullaan muistamaan
Henkilökohtaista kokemusta koskevaan pitkäaikaismuistiin vaikuttaa usein se, mitä muut ovat sanoneet ja havainneet ja tapahtuman laajempi sosiaalinen arviointi (esim. epäonnistuminen, suuronnettomuus, sankariteko jne.)
omien oireiden arviointi voi ennustaa PTSD: tä enemmän kuin oireiden vakavuus
henkilökohtaisten ja kerrottujen faktojen sekoitus vakiintuu autenttiseksi ja tarkaksi muistoksi tapahtumasta.